Ahtaajat eivät saaneet irtisanomisrahaa

Ahtaajien lakon päättänyt sopimus ei sisällä automaattista irtisanomisrahaa ahtaajille. Sen sijaan niin sanotulle muutosturvarahastolle luotiin pelisäännöt. Yhtenä esimerkkinä: irtisanomistapauksissa työnantaja voi hakea muutosturvarahastosta lainaa, jota voi käyttää paikallisiin työllistämishankkeisiin.

Eli ahtaajat suostuivat luopumaan irtisanomisrahasta ja suostuivat laihempaan ratkaisuun, elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen?

- Ratkaisun ydinsisältö on se, että on näitä pehmeämpiä keinoja uudelleentyöllistymisen tukemiseksi. Ei voida puhua, että kuka luopui mistäkin, koska kyseessä on sovittelu. Se on valtakunnansovittelijan päätöksen varassa, että mitä lopullisessa sovintoesityksessä on.

Kumpi on suurempana mielessä, helpotus siitä että lakko loppui vai kiukku siitä, että tämä kesti näin kauan?

- Ei ole kiinnostavaa se, että ketä tässä kiukuttaa, kiukulla ei ole minkäänlaista merkitystä. Katsoisin enemmän sitä kuinka suuri lasku tälle kansakunnalle jää tästä (lakosta) maksettavaksi.

Eikö siitä juuri tule kiukku, kun tätä puolta miettii?

- Ei. Olen työmarkkinatoiminnan ammattilainen ja näitä asioita katsotaan asioina.

Milloin voimme odottaa ahtaajien lakkoa seuraavan kerran?

- Työehtosopimus on voimassa kaksi vuotta ja sopimus sisältää työrauhavelvoitteen eli kahteen vuoteen AKT:llä ei ole mahdollista lakkoja järjestää.

Te olitte viime päivinä mukana neuvotteluissa. Miten kaksi viimeistä vuorokautta sujuivat?

- Tilanne oli vaikea. Sovittelija oli jo kuusi viikkoa yrittänyt hakea ratkaisua ja minkäänlaista edistymistä ei ydinkiistakysymyksissä ollut tapahtunut. Vahingot, joita Suomen taloudelle ja yrityksille ja muille työntekijöille alkoi koitua, olivat suuret. Tilanne oli muodostumassa kestämättömäksi.

Mitä ajattelette ahtaajien lakosta?

- Arvoton näytelmä. On kestämätön tilanne, että tällainen pieni avainryhmä voi aiheuttaa tällaisen pitkittyneen kiistan jonka ratkaisu kestää kuusi viikkoa ja sen kuuden viikon aikana käytännössä Suomen logistinen ketju on joko kokonaan poikki tai osittain vaurioitunut.

Pitäisikö jatkossa käyttää pakkokeinoja vastaavien lakkojen lopettamiseksi väkisin?

- En lähtisi tällaisia keinoja ensimmäisenä miettimään. Kannattaa yhdessä ay-liikkeen kanssa käydä kokemuksia läpi, että onko työmarkkinatoiminnan imagon kannalta järkevää, että joudumme tällaisiin tilanteisiin silloin tällöin.

Lue myös:

    Uusimmat