Aho esittää kansallisen turvallisuusneuvoston perustamista

Ahon mielestä kansallinen turvallisuus pitäisi ajatella uudella tavalla, koska perinteiset turvallisuuspolitiikan koneistot eivät välttämättä toimi uhkakuvien muututtua. Hänen mielestään turvallisuuspolitiikka pitäisi nähdä nyt laaja-alaisempana kokonaisuutena.

-Onko meidän kansallista turvallisuuttamme se, että myös meidän elinkeinoelämämme ja tiedeyhteisömme edustajat ovat maailmalla turvassa ja suojassa, Aho kysyi ja vastasi itse, että hänen mielestään on.

Aho toivoi samalla, ettei hänen esittämäänsä mallia yhdistettäisi Yhdysvaltojen kansalliseen turvallisuusneuvostoon (NSC). Keskustajohtaja valitteli myös opposition pitämistä pimennossa turvallisuuspolitiikassa.

Sasi ja Jaakonsaari torjuivat

Samaan seminaariin osallistunut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari ei ymmärtänyt Ahon esitystä.

-En näe mitään semmoista tarvetta, Jaakonsaari sanoi. Hänen mielestään riittää, että turvallisuuspoliittista keskustelua käydään entistä avoimemmin.

Myös ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi torjui Ahon ehdotuksen. Sasin mielestä hallinnon pitää olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeätä, ja varsinkin turvallisuuspolitiikassa käskyvaltasuhteiden pitää olla täysin selvät.

-Uusia elimiä ei tarvita, Sasi huomautti. Hänen mielestään kuitenkin opposition ja hallituksen yhteistyö voisi olla turvallisuuspolitiikassa tiiviimpää kuin nykyisin.

Täyskäännös USA:n politiikassa

Yhdysvaltain-tuntemustaan Harvardin-vuoden aikana kohentanut Aho arveli alustuksessaan, että Yhdysvaltain syyskuun 11. päivän tapahtumat muuttivat maan poliittisen kurssin täydellisesti. Presidentti Bushin Amerikka-keskeinen ajattelu koki täydellisen haaksirikon.

Yhdysvallat oli eristäytymässä, ja ylipäänsä kiinnostus muuhun maailmaan näytti vähäiseltä, Aho pohdiskeli.

New Yorkin ja Washingtonin maailmaa järisyttäneiden terrori-iskujen vuoksi kävi kuitenkin aivan toisin. Jaakonsaari arvioi omassa puheenvuorossaan, että pölyn laskeuduttua terrorismin syihin aletaan paneutua vakavasti. Hän näki tässä myönteisen kehityksen siemenen.

- Kehitysyhteistyö-, kansanvaltaisuus- ja svaitsevaisuuskysymykset nousevat kansainvälisessä agendassa korkeammalle. Tämä on Jaakonsaaren mielestä tärkeää, jottei terrorismi saisi lisää kasvualustaa.

Keskusteluilmapiiri huolestutti

Sasi myönsi tuntevansa hieman huolta Suomen keskusteluilmapiiristä.

-Saattaisi kuvitella, että ihmiset tuollaisen tragedian jälkeen olisivat valmiita osoittamaan suurta solidaarisuutta, Sasi pohti.

Hänen mielestään pelkotila ja halu painaa pää pensaaseen tuntuvat olevan kuitenkin yllättävän voimakkaita. Sasin mukaan havaittavissa on suomalaisen isolationismin piirteitä.

-Kun Suomessa kansainvälinen solidaarisuus on yleisesti ottaen mielestäni suhteellisen korkealla tasolla, olen kyllä hämmästynyt tästä keskustelun sävystä jonkin verran, Sasi ihmetteli.

Hän sai näkemyksilleen tukea monelta yleisön edustajalta. Ahon mielestä kyseessä on eräänlainen primitiivireaktio, josta ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Aho katsoi, että kansalaisilla on oikeus sellaiseen tällaisessa tapauksessa.

MTV3-STT)