Aho ei muista ensimmäistä Rusi-lähdettään

Keskustan entinen puheenjohtaja Esko Aho sanoo, ettei muista kuuliko hän presidentin entiseen neuvonantajaan Alpo Rusiin liittyvistä vakoiluepäilyistä ensin keskustan puoluesihteeriltä Eero Lankialta vai silloiselta sisäministeriltä Ville Itälältä. TV1:n Lauantaiseurassa vieraillut Aho vahvisti vain kuulleensa asiasta "kahta reittiä". Hän sanoi kuulleensa epäilyistä samoihin aikoihin keväällä 2002 niin Lankialta kuin Itälältäkin.

Aho sanoi, ettei muista, missä järjestyksessä nämä yhteydenotot tulivat. Hän kiisti saaneensa tietoa asiasta mitään muuta kautta.

Aho myönsi olleensa poliisin kuultavana Rusi-vuodosta joitakin kuukausia sitten. Oman osuutensa koko jupakassa Aho katsoi päättyneen siihen, kun hän soitti Rusille ja kehotti tätä varautumaan luopumaan eduskuntavaaliehdokkuudesta asian vuoksi. Aho sanoi, ettei hän kertonut Rusi-tietojaan kenellekään eteenpäin.

Rusi-tutkinnan vuotaminen julkisuuteen on parhaillaan eduskunnan oikeusasiamiehen selviteltävänä. Virkasalaisuuden rikkomisesta on epäiltynä vain yksi suojelupoliisissa toiminut virkamies.

Muistikuvat suurpiirteisiä

Työmatkalta Yhdysvalloista palannut Aho tuli Rusi-asiassa sen viimeisimpien käänteiden jälkeen julkisuuteen ensimmäistä kertaa. Ahon muistikuvat tapahtumien ajoittumisista osoittautuivat melko suurpiirteisiksi, sillä puoluesihteeri Lankia on kertonut kuulleensa Rusin vakoiluepäilyistä vapun 2002 tienoilla ja kertoneensa niistä Aholle lähes saman tien.

Lankia sanoi viime viikolla Ilta-Sanomissa, ettei muista tapahtuiko tämä ennen vai jälkeen vapun. Niin ikään Lankia on kertonut olleensa siinä käsityksessä, että Aho oli tällöin jo tietoinen asiasta. Itälä on puolestaan arvioinut kertoneensa Rusista Aholle selvästi myöhemmin, touko-kesäkuun vaihteessa, kertomansa mukaan siinä käsityksessä, että Aho kuuli häneltä tapauksesta ensimmäistä kertaa.

Itälä on sanonut suojelupoliisin päällikön Seppo Nevalan esittäneen hänelle 22. toukokuuta Ahon informointia. Itälä keskusteli asiasta pääministeri Paavo Lipposen kanssa ja soitti Lipposen tuen saatuaan sittemmin Aholle. Lipponen on yksityiskohtiin menemättä vahvistanut Itälän kertomuksen tapahtumien kulusta oikeaksi.

Tukea Koivistolle

Entiseltä pääministeriltä kysyttiin ohjelmassa myös hänen käsitystään presidentti Mauno Koiviston ja muun ulkopoliittisen johdon asennoitumisesta Viron itsenäistymispyrkimyksiin 1990-luvun vaihteessa. Koivisto sai hiljattain osakseen ankaraa kritiikkiä myötätunnon puutteesta ja Neuvostoliiton myötäilystä Viron entiseltä pääministeriltä Edgar Savisaarelta tämän muistelmateoksessa.

Aho sanoi ymmärtävänsä presidentti Koiviston tuolloista Viro-politiikkaa. Hän tulkitsi, ettei Koivisto halunnut kannustaa Baltian maita sellaiselle toimintalinjalle, jonka seuraamisessa Suomi ei jatkossa pystyisi näitä kansoja auttamaan. Tässä oli Ahon mielestä oma viisautensa. Nykyinen Sitran yliasiamies vahvisti ohjelmassa myös, ettei ole käytettävissä keskustan presidenttiehdokkaaksi.

(MTV3-STT)