Afganistanin lahjusepäillyt myönsivät syyllisyytensä

Helsingin käräjäoikeudessa luettiin syytteet törkeästä lahjuksen ottamisesta kahdelle rauhanturvaajina Afganistanissa työskennelleelle suomalaismiehelle. Miehet myönsivät ottaneensa yhteensä noin 39 000 dollarin lahjukset vuosina 2004-2005.

Kumpikin syytetty kiisti kuitenkin, että kyse olisi nimenomaan törkeästä lahjuksenottamisesta. He myönsivät siis tavanomaisen tekomuodon.

Syytteessä on 44-vuotias tamperelainen rakennusinsinööri, joka toimi rauhanturvajoukoissa Kabulissa yliluutnanttina projektiinsinöörinä. Toinen syytetty on 52-vuotias Afganistanissa syntynyt tulkki, jonka arvo oli korpraali.

Syyttäjän mukaan lahjuksia on maksettu yli 10 projektissa, mutta syytettyjen mukaan niitä oli vain yhdeksän. Syyttäjän mukaan lahjuksia on maksettu joitain kymmeniä tuhansia dollareita enemmän kuin mitä syytetyt ovat myöntäneet.

Juttu lähti paljastumaan Afganistanissa paikallisten yrittäjien taholta. Syyttäjä Jouni Peräinen kertoi, että Afganistanissa lähetettiin tarjouspyynnöt valikoidulle yrittäjäjoukolle. Näistä sitten joku valittiin urakoitsijaksi ja palkkiot maksettiin aina töiden edistymien mukaan käteisellä. Syyttäjän mukaan lahjukset maksettiin useimmiten tämän jälkeen kriisinhallintakeskuksen portilla. Summat olivat 500-4000 dollaria.

Yliluutnantti ja korpraali jakoivat rahat. Yliluutnantin mukaan rahat jaettiin tasan, mutta korpraalin mukaan yliluutnantti sai 2/3.

Molemmat kiistivät, että lahjusrahat olisivat vaikuttaneet heidän toimintaansa.

Yliluutnantti kertoi olleensa rauhanturvaajana ensimmäistä kertaa Afganistanissa. Aloite lahjuksiin oli tullut tulkin taholta ja hän oli käsittänyt, että lahjusten ottaminen on maan tapa.

- Ajateltiin, että kai sitä voi vähän ottaa, jos se on maan tapa.

Rakennusinsinöörin mukaan summat liittyivät projektin kokoon. - Kaivosta viisisataa. Pienemmästä koulusta 2000 ja keskikokoisesta koulusta 3000 dollaria. Sitten oli yksi isompi joka oli 4000, hän kertoi.

- Urakoitsijoilta oli yleislupaus, että jos urakka tulee niin voitelurahaa maksetaan. Urakoista valittiin lähes poikkeuksetta se halvin.

Entä jos joku ei halunnut maksaa lahjusta? Syyttäjä kysyi.

- Kyllä ne kaikki oli valmiita.

Tulkki sanoi, että hän on vain tulkki, eikä ole kyennyt vaikuttamaan urakkavalintaan.

(MTV3/Jarkko Sipilä)