Afganistan-operaatio saamassa eduskunnan tuen

Suomen osallistuminen Afganistanin rauhanturvaoperaatioon on saamassa eduskunnan hyvin yksimielisen tuen.

Eduskunta aloitti tänään keskustelun Afganistan-operaatiosta. Kansanedustajat laidasta laitaan kannattivat Suomen mukaanmenoa hankkeeseen.

Keskustelua sävyttivät tietoisuus ja jonkinlainen huolikin siitä, että tilanne Afganistanissa on edelleen riskialtis ja olot siellä vaikeammat ja vaativammat kuin aiemmissa rauhanturvaoperaatioissa. Afganistanissa suomalaisilla rauhanturvaajilla on myös totuttua suuremmat valtuudet voimankäyttöön. Tämän vuoksi eduskuntaa on kuultava ennen kuin lopullinen päätös rauhanturvaajien lähettämisestä tehdään.

Eduskunnassa oltiinkin tyytyväisiä siihen, että suomalaisten tehtävät Afganistanissa ovat paljolti siviililuonteisia ja vastaavat sitä erityisosaamista, jota suomalaisilla on aiemmista rauhanturvahankkeista.

Suomesta on lähdössä Afganistaniin enintään 50 rauhanturvaajaa. Siellä heidän tehtäviinsä kuuluvat mm. avustustyön koordinointi sekä yhteydenpito väliaikaiseen hallintoon ja sotilasosapuoliin.

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho näki operaatiossa monenlaisia riskejä. Rauhanturvaajat saattavat joutua aseistautuneiden ryhmien keskinäisten yhteenottojen keskelle. Lisäksi afganistalaiset suhtautuvat varauksellisesti länsimaalaisiin. Kolmantena riskinä Aho mainitsi sen, että rauhanturvaoperaation rinnalla Afganistanissa jatkuu toinenkin operaatio, Yhdysvaltain sotilaallinen toiminta. -On välttämätöntä, että näiden kahden operaation komentosuhteet ovat hyvin selkeät, Aho korosti.

"Kaksi operaatiota aiheuttaa hämmennystä"

Samaan asiaan puuttui vihreiden ryhmäpuhuja Ulla Anttila. Hän arveli, että paikallisen väestön näkökulmasta kaksien erillisten joukkojen olemassaolo voi olla vaikeaselkoista. Anttilan mielestä Yhdysvaltain pitäisikin lopettaa pommitukset ja muut merkittävät voimatoimet ennen rauhanturvaajien laajamittaista saapumista maahan.

Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) korosti, että rauhanturvatoiminta on pidettävä erillään talebanien vastaisesta sotilastoiminnasta.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) rauhoitteli, että kahden operaation suhde on selvä. Rauhanturvaoperaation tehtävä on selvä ja alue rajoitettu. Käskyjä voi antaa vain operaatiota johtava Britannia.

"Vastustajat olivat väärässä"

Kokoomuksen ryhmäpuhuja Olli Nepponen muisteli, miten eräät kansanedustajat olivat syksyllä vaatimassa Afganistanin pommitusten lopettamista. Hän huomautti, että juuri sotilastoimien menestys mahdollistaa nyt avustuksen saamisen perille. -Onneksi poliittinen johtomme ei kuunnellut näitä kovaäänisiä ohjeistajia. He kun olivat taas kerran täysin väärässä, Nepponen sanoi.

Samaa mieltä oli kristillisten puheenjohtaja Bjarne Kallis. Hän myös pahoitteli sitä, että "hallituksen piiristä annettiin terrori-iskujen jälkeen hätäisiä ja harkitsemattomia lausuntoja, joissa ainakin epäsuorasti syyllistettiin iskun kohde" eli Yhdysvallat.

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka toivoi, että Afganistanin avustaminen ei merkitsisi unikkopeltojen kunnostamista. Vistbackan mielestä olisi kohtuutonta, että tuloksena olisi huumeiden myyntiä peltojen kunnostuksen maksaneiden eurooppalaisten lapsille.

Eduskunnan kokoontuminen loman aikana on poikkeuksellista. Syynä ei ole hankkeen dramaattisuus, vaan operaation kiireellinen aikataulu. Eduskunnassa muistellaan, että edellisen kerran kansanedustajat kutsuttiin koolle kesken istuntotauon elokuussa 1962.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 09.01.2002)

Lue myös:

    Uusimmat