Aarnio-jutun oudot käänteet voivat johtaa muutoksiin poliisirikosten tutkinnassa

Kummalliset käänteet niin sanotussa Aarnio-jutussa voivat johtaa muutoksiin poliisirikosten tutkinnassa. Nykyisin poliisia koskevien rikosepäilyjen tutkintaa johtaa syyttäjä, mutta tutkijana toimii poliisi.

Sisäministeriössä on seurattu ihmetellen entisen huumepoliisin päällikön Jari Aarnion rikossyytteiden käsittelyä. Viime viikolla oikeudessa puitiin juttua tutkineen keskusrikospoliisin tutkijan toimintaa. Tutkija oli ryhtynyt läheisiin väleihin yhden epäillyn kanssa ja ostanut hänelle muun muassa skootterin.

Lue Aarnio-jutun oikeuskäsittelyn sekavista vaiheista Jarkko Sipilän blogista 5.12.2015

Kommentti: Mitä ihmettä Aarnio-viikolla tapahtui – Olenko tullut hulluksi? 

Ministeriössä ei oteta suoraan kantaa Aarnion tapaukseen, mutta siellä myönnetään, että poliisia koskevien rikosepäilyjen tutkinnan käytäntöjä täytyy pohtia jatkossa. 

poliisijohtaja Marko Viitanen

– Sen verran olen julkisuutta seurannut, että kyllä siellä kaikenlaisia väitteitä on ollut esillä ja selvitetty. Pidän kyllä todennäköisenä, että tällainen keskustelu tullaan käymään, sanoo poliisijohtaja Marko Viitanen

Viitanen myöntää, että kansalaisten perinteisesti vahva luottamus poliisiin saattaa olla koetuksella. 
– Kyllä näin voi olla. Ulkomailla on käynytkin niin, että siinä vaiheessa on siirrytty kohti ulkopuolisempaa tutkintaa, kun alkaa tämä julkinen luottamus mennä.  

Syyttäjä johtaa, poliisi tutkii

Suomessa poliisiin kohdistuvia rikosepäilyjä tutkii syyttäjä ja poliisi toimii tutkijana. Esimerkiksi Ruotsissa poliisirikosepäilyt tutkitaan poliisista erillään. 

Viitanen veti työryhmää, joka selvitti poliisin laillisuusvalvontaa pari vuotta sitten. Työn käynnistäjänä oli Helsingin huumepoliisiin kohdistunut virkarikostutkinta ja oikeuskanslerin tapaukseen liittynyt päätös. Siinä käsiteltiin laillisuusvalvonnan toimenpiteitä ennen huumepoliiseihin kohdistettujen esitutkintojen käynnistymistä. 

Työryhmä päätyi sille kannalle, että erillisen poliisirikostutkintayksikön sijaan pitäisi ensisijaisesti kehittää nykyistä mallia. Viitanen on edelleen sillä kannalla. 
– Niinkin voi ajatella, että hyvin nopeasti lähdetään siirtymään totaalisen riippumattomaan tutkintaan, mutta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Kannattaa vielä miettiä, voisiko näitä nykyisiä järjestelyjä kehittää jollain tavalla. 

Työryhmä painotti sitä, että syyttäjällä tulisi olla poliisiin kohdistuvien rikosten tutkinnassa riittävät resurssit eli samanlaiset keinot kuin poliisilla muutenkin rikosasioissa. Lisäksi ehdotettiin, että kaikki valitukset ja kantelut tulisivat suoraan syyttäjälle, joka arvioisi, pitääkö käynnistää esitutkinta. 

Työryhmä esitti kaikkiaan parikymmentä ehdotusta poliisin laillisuusvalvonnan kehittämiseksi. Niistä muutama on toteutunut. 

– Suosittelimme, että poliisiyksiköihin perustettaisiin mahdollisimman itsenäiset ja riippumattomat valvontatoiminnot. Nyt niissä on oikeusyksiköt. Suurimmassa osassa ne käsittääkseni toimivat poliisin johdon alaisuudessa eli tarkastavat eri asioita, pöytäkirjoja, rekisterimerkintöjä ja niin edelleen. 

Lue myös:

    Uusimmat