Aarnio epäilee: Poliisi tuskin tietää itsekään, mitä tietoja heillä on

Aarnio epäilee, ettei poliisissa enää itsekään tiedetä, mitä kaikkea tietoa heillä on ja mitä sillä voi tehdä.  

-Lainsäädäntö on kehittynyt niin, että poliisille on tullut koko ajan jotain pientä. Nyt olisi hyvä katsoa kokonaisuutta, Aarnio sanoo.  

Putin-jupakan tutkinnassa kävi ilmi, että poliisin epäiltyjen rekisterissä on tietoja noin 180 000 ihmisestä, joista osa on listalla perusteetta.   

Rekistereitä on muitakin, ja poliisin käyttöön on tulossa myös uusia mahdollisuuksia tiedonsaantiin ja tiedon varastointiin.

Uutena poliisi on saanut mahdollisuuden havaintorekisteriin, johon kirjattaisiin tietoja mahdollisesti rikoksiin liittyvistä vihjeistä ja henkilöistä. Hallitus on esittänyt, että poliisi saisi oikeuden päästä käsiksi myös lento- ja laivayhtiöiden matkustajatietoihin.  

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on toivonut poliisille myös mahdollisuutta käyttää passeja varten kerättyjä sormenjälkiä vakavien rikosten selvittelyssä, mutta perustuslakivaliokunta ei pidä tätä mahdollisena. Turvapaikanhakijoiden sormenjälkiä voidaan käyttää rikostutkinnassa.

Poliisi: Keinoja jopa enemmän muualla

Räsänen huomauttaa, että poliisi on aina kerännyt tietoa. Ennen sähköisiä rekistereitä ne päätyivät vähemmän säännellysti muistioihin ja lippulappusiin.  

-Poliisi ehdottomasti tarvitsee tietoja, jos halutaan rikollisuutta ehkäistä ja torjua.  

Aarnio näkee kehityksessä riskejä. Ihmisten oikeusturva saattaa vaarantua ja rikostutkinta kömpelöityä, jos läpikäytävää tietoa on valtavasti. Oleellisinta hänestä kuitenkin on, että ihmisten itsemääräämisoikeuteen ja henkilötietojen suojaan saisi kajota aina vain perustelluista syistä.   

-Meillä on kuitenkin suuri joukko tavallisia kansalaisia, jotka eivät halua olla poliisin rekistereissä, hän sanoo.  

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero myöntää, että poliisin keinot rikosten tutkimisessa ovat lisääntyneet.  

-Mutta ei varmasti ole ainakaan enempää kuin muissa maissa, varmasti tilanne on päinvastoin.

Poliisihallitus lupaa perata rekisterin

Viime päivinä on uutisoitu, että poliisin epäiltyjen rekisterissä olisi jopa tuhansia turhia nimiä.   

- Meidän käsityksemme on se, että siellä tuskin on paljon vääriä nimiä, Paatero sanoo.  

Poliisihallitus aikoo käydä koko rekisterin läpi. Vielä tätä ei ole tehty keskeneräisen syyteharkinnan vuoksi. Paatero sanoo, että toistaiseksi rekisteristä on siivottu pois vasta muutama yksittäinen nimi, jotka ovat tulleet esille erikseen.  

Keskusrikospoliisissa (KRP) nähdään, että epäiltyjen rekisteriä koskeva jupakka on käytännössä jo hankaloittanut tiedon hyödyntämistä rikosten selvittämisessä.   

-Tämänhetkinen tilanne on jopa sellainen, että ollaan turhankin varovaisia tallennusten osalta. Tämä on johtanut siihen, että yhtä vakavan rikollisuuden torjunnan työkalua ei ole pystytty hyödyntämään täysimääräisesti, sanoo KRP:n päällikkö Robin Lardot.  

Lardot korostaa, että ohjeita tietojen tallentamisesta tarkennettiin heti mahdollisten virheiden tultua ilmi keväällä 2013 muun muassa niin, että päällystö tarkastaa perusteet jokaiselle uudelle henkilökirjaukselle.