Ääni sisälläsi – oletko noita vai näkijä?

Ihmisillä on usein voimakkaita tuntemuksia siitä, mihin suuntaan heidän pitää kulkea. Valintatilanteessa moni väittää olevansa järki-ihminen, mutta väistämättä asioita tulee ratkaisseeksi myös tunteella. Milloin sisäistä ääntä oikein kannattaisi kuunnella?

Ihmisen tietoisuus ei ole mikään irrallinen ilmiö, vaan osa hänen elämäänsä ja toimintaansa.

Se on syvempi kuin mitä moni on valmis uskomaan. Kun työstämme jatkuvasti mielessämme haasteellista elämänvaihetta, tulee se väistämättä alitajuntaamme, joka myös prosessoi sitä. Intuitio liittyykin vahvasti kulloiseenkin elämäntilanteeseen.

– Pidän ihan järkevänä selityksenä sitä, että pohtimani ja murehtimani asiat painuvat alitajuntaani muhimaan ja tulevat tietoisuuteeni sopivalla hetkellä. Oikeastaan pitäisin epäloogisena sitä, jos näin ei olisi, Auli, 29, sanoo.

Murphyn laki ja pahanilmanlinnut

Marin, 34, arkiset ennustukset käyvät toistuvasti toteen.

– Kun ajattelen ohimennen jotakin ihmistä tai näen hänestä unen, niin seuraavana päivänä tuo henkilö soittaa minulle tai tulee vastaan kadulla, hän kertoo.

Myös Marin kielteisillä lauseilla on taipumus muuttua todeksi. Aviomies moittiikin häntä joskus pahanilmanlinnuksi.

– Tulin kerran ohimennen sanoneeksi, että varo, ettei auton pakoputki paukahda. Seuraavalla ajomatkalla se sitten hajosikin, hän naurahtaa. Pariskunnan rakentaessa taloa Mari onnistui pari kertaa ”noitumaan” sateen paikalle silloin, kun sitä ei olisi lainkaan kaivattu.

– Väsyneenä tokaisin, että huomenna sataa kuitenkin niin ettei siitä katon tekemisestä mitään tule, hän muistelee.

Ei tullutkaan, mutta vettä tuli sitäkin enemmän.

Kun vaisto kertoo

Eläinmaailmassa vaiston olemassaoloa ei kiistetä. Saaliseläimet aistivat vaaran usein jo ennalta. Muuttolinnut puolestaan tietävät, milloin on aika lentää etelään. Susi taas vaistoaa ihmisen pelon. Ei siis ole tavatonta, jos ihmisellä on samanlaisia kykyjä.

Vahva tunneside menee usein rationaalisen ajattelun edelle. Auli muistaa erään lokakuisen iltapäivän, jolloin hän noudatti sisäistä ääntään, vaikka ei silloin vielä tiennyt, mistä oli kysymys.

– Isoisäni oli joutunut sairaalaan. Sinne vietäessä hän oli ollut hyvin heikossa kunnossa, ja ajattelimme, että hän tuskin tulee takaisin, Auli muistelee.

Kaikkien hämmästykseksi isoisän vointi kuitenkin nopeasti koheni. Lääkäritkin olivat sitä mieltä, että hän voi parin päivän päästä lähteä kotiin.

– Olin tätini luona käymässä, ja hän kysyi, että aionko mennä kotiin sairaalan kautta. Tuumasin silloin, että enpä kai, kun huomenna isoisä pääsee jo kotiin, hän jatkaa. Moottoritien risteyksessä Aulin sisälle nousi outo tunne.

– Vastoin aikaisempia aikeita en kääntynytkään kotiin päin, vain ajoin suoraan. Muistan sen kirkkaasti, kun yhtäkkiä päätinkin, että ei, nyt ajan sairaalaan, Auli sanoo.

Auli olikin viimeinen sukulaisista, joka näki isoisän elossa. Aamulla sairaalasta soitettiin ja kerrottiin, että tämä oli kuollut

– Olen iloinen siitä, että toimin silloin sisäisen ääneni varassa, enkä sen mukaan, mikä näytti todennäköiseltä, Auli toteaa.

Ei teennäiselle järkeilylle

Moni Aulin tavoin sisäistä ääntään kuunnellut ihminen kertoo kokeneensa, että kyseessä on oivallukseen verrattava, kirkas ja selkeä hetki. Joskus ihminen kuitenkin haluaa selitellä asiat itselleen oikein päin. Silloin voimakas toive tai pelko sekoittaa intuition ja antaa väärän viestin.

Saija, 37, ajatteli pitkään, että hänellä oli hyvä tiimin esimies.

– Pitkän projektin jälkeen nainen kiitti aina halauksella, mutta minulle hänen halaamisensa oli jostain syystä tahmeaa, hän sanoo.

Vähitellen esimiehen tavat alkoivat paljastua. Lupaukset eivät pitäneet. Pahinta oli kuitenkin, että Saijan piti ratkoa tilanteet, joihin oli alun perin jouduttu esimiehen itsenäisesti tekemien, vääriksi osoittautuneiden ratkaisujen takia.

– Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden edessä hän pisti tilanteet minun kyvyttömyyteni piikkiin ja käpertyi selkäni taakse suojaan. Vaistoni oli varoittanut minua jo aiemmin, mutta en ollut halunnut uskoa sitä, Saija sanoo.

Kirsi, 24, puolestaan oli päättänyt kehittää kielitaitoaan ja lähti au pairiksi. Lentokoneessa hänelle tuli kokonaisvaltainen, paha olo.

– Voin fyysisesti huonosti. Jotenkin mieleeni tuli ajatus, että kone pitää saada käännettyä, hän kertoo.

Isäntäperhe osoittautuikin vaikeaksi.

– Työsopimusta ei noudatettu, ja lisäksi minua vähäteltiin ja sätittiin kuin piikaa. Harmi, ettei tuo tunne tullut aiemmin, mutta olin niin innoissani uudesta mahdollisuudesta, Kirsi hymähtää.

Vuorovaikutuksen taikaa

Kehittämällä sosiaalisia taitojaan ihminen pystyy oppimaan lisää sekä itsestään, että muista ihmisistä. Hyvät ystävykset ja monet pariskunnat ymmärtävät toisiaan usein ilman, että toisen tarvitsee sanoa sanaakaan. Luja side ja yhteenkuuluvuuden tunne on kehittänyt heidän keskinäistä tunneälyään.

– Hyvin usein tiedän jo ennalta, mitä mieheni seuraavaksi sanoo. Kun mainitsen asiasta, hän ei aina tahdo uskoa sitä, Auli sanoo hymyillen.

Hyvissä parisuhteissa toisen sanaton ymmärtäminen tai viestin ymmärtäminen jo ennalta on tavanomaista arkipäivää.

Ei vain tunne

Intuitiosta ja sisäisestä äänestä puhutaan paljon, mutta siitä myös kiistellään. Intuitio ei olekaan sama asia kuin tunne, emootio. Esimerkiksi pelko, toive tai ahneus eroavat sisäisestä äänestä siinä, että ne ovat sekavia ja hämmentävät tilannetta. Sen sijaan intuitiivisina hetkinä asiat ikään kuin kirkastuvat.

Kyse ei ole vain pelkästä tunteesta, vaan pikemminkin selkeästä hetkestä, jonka aikana ihminen kokee oivaltavansa, miten tulevassa tilanteessa kannattaa toimia.

Rationaalisella ajattelulla ja järjellä pystyy analysoimaan asioiden osatekijöitä, mutta intuitio antaa välähdyksen kokonaisuudesta. Se on sisäinen vihje siitä, mikä on oikein. Omien tunteiden analysointi on hyvä tapa opetella itsetuntemusta. Sitä kautta voi vahvistaa myös omaa intuitiotaan.


Lue myös:


Teksti: Riina Mäentausta

Kuvat: Shutterstock

Lue myös:

    Uusimmat