Äänestyspaperi Ruotsista, uurnat jopa yli 100 vuotta vanhoja

Vaaleihin liittyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Äänestäminen on tarkkaa hommaa ja monet asiat ovat oikeusministeriössä yksityiskohtaisesti säädeltyjä.

Esimerkiksi vaaliuurnilla on selkeä standardi. Ne ovat puisia ja ne valmistetaan vankiloissa.

– Niitä käytetäänkin sitten monissa vaaleissa. Vielä on käytössä Helsingissä vuonna 1906 valmistettuja vaaliuurnia, neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen oikeusministeriöstä kertoo.

Äänestysliput on puolestaan painanut suomalainen Edita ruotsalaiselle paperille, joka on valmistettu Falunissa.

Syy siihen, miksi suomalaista paperia ei käytetty, löytyy EU-säännöksistä.

– Koska olemme osa Euroopan unioinia, meitä velvoittaa markkinoiden avoimuutta koskevat sääntelyt. Eli ei voida rajoittaa vain kotimaiseen paperiin, vaan aina laatu ja hinta ratkaisevat, neuvotteleva virkamies Aaltonen jatkaa.

Kyniä kunnat voivat puolestaan hankkia itse omien harkintaperiaatteidensa mukaan. Rahat näihin antaa oikeusministeriö.

Niin ikään äänestyskopit ovat kuntien vastuulla.

– Useimmiten ne tehdään kunnan omina töinä esimerkiksi ammattioppilaitoksissa. Harva käyttää mitään kaupallisia palveluita.

Mitä vaalit maksavat?

Presidentinvaaleihin on budjetoitu tälle vuodelle hieman alle 21 miljoonaa euroa. Todellisia kustannuksia ei vielä tiedetä, koska vaalit ovat vielä kesken.

– Suurin yksittäinen erä on niin sanottu kuntakorvaus, jonka valtio korvaa kunnille valtiollisista vaaleista syntyvistä menoista. Tällä kertaa se on noin 16 miljoonaa euroa.

Isoja menoeriä vaaleissa ovat muun muassa henkilökunnan palkkiot.

Lue myös:

    Uusimmat