Aallon 1920-luvun suunnitelmissa näkyy italialaisuus

Arkkitehti Alvar Aallon piirustuskokoelma sisältää noin 200 000 piirustusta ja luonnosta. Kaikki suunnitelmat eivät ole koskaan toteutuneet.

Jyväskylässä avatussa näyttelyssä on esillä Alvar Aallon Jyväskylään suunnittelemia töitä aina 1920-luvulta lähtien.

Jyväskylän yliopiston kampus on ainoa alue, mikä on toteutunut sellaisena kuin arkkitehti sen suunnitteli. Aallon koulukaupungista Jyväskylästä piti tulla Pohjolan Firenze.

- Maisemaan sijoittaminen oli sitä italialaisuutta. Ja sen lisäksi erilaiset tori- ja aukiosuunnitelmat, mitä Aalto teki, museolehtori Teija Isohauta Alvar Aalto -museosta kertoo.

Alvar Aalto -museossa on noin 200 000 alkuperäispiirustusta, joista nyt on koottu näyttely Aallon Jyväskylästä. Näyttelyn nimi: toteutuneita ja unohtuneita kertoo siitä, että osa on jäänyt luonnosvaiheeseen. Jyväskylään suunnitellusta renesanssihenkisestä monumentaalikeskuksesta toteutui vain pari yksityiskohtaa.

- Ainoita toteutuneita rakennuksia näihin liittyen on lihantarkastamo, joka purettiin 1960-luvun alussa, mutta toisaalta tänä päivänä torin vaakataso on muistuma Aallon suunnitelmasta, Isohauta kertoo.

Kulttuuri- ja hallintokorttelista on rakennettu teatteri, poliisitalo ja virastotalo. Korkea valtuustosalin torni odottaa yhä rakennusmiehiä. Toinenkin asia hautautui.

IItalialaista arkkitehtuuria löytyy vain 1925 valmistuneesta työväentalosta, nykyisestä A-salista. Tämä rautatieläisten Aira-talo on Aallon ensimmäinen kerrostalo; hengeltään italialainen, tyyliltään ei. Aira-talossa näkyy Aallon halu erottaa julkinen puoli yksityisestä.

Ensimmäinen versio Viitatornista oli viuhkamainen. Tämä Viitaniemen puutarhalähiön maamerkki on ainoa Aallon Suomeen suunnittelema tornitalo. Arkkitehdille oli tärkeää, että jokaisesta ikkunasta on kaunis näköala.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 16.04.2004).

Lue myös:

    Uusimmat