9 viinimyyttiä rikki: tipaton tammikuu täysin turha!

Nämä viineihin liittyvät luulot eivät pidä paikkaansa. Helpota viinistä nauttimista ja opi miten asiat oikeasti ovat.

Myytti: punaviinit pitäisi dekantoida tai korkata jo tunteja ennen nauttimista

Tosiasiassa suurinta osaa punaviineistä ei tarvitse dekantoida viinin maun parantamiseksi. Itseasiassa vain 15-20 prosenttia tänä päivänä tuotetuista viineistä pitäisi dekantoida ennen tarjoilua. Viinit jotka tarvitsevat kunnolla ilmaa makuvivahteiden esiintuomiseksi, ovat yleensä harvinaisempia pientuottajien viinejä, joita valmistetaan pieniä eriä. Suurin osa punaviineistä sopii siis juotavaksi heti pullon avaamisen jälkeen!

Myytti: korkkivikaisen viinin tunnistaa haistamalla korkkia

Korkkivikainen viini on pilalla korkin takia, mutta korkkia on lähes mahdotonta haistaa viinistä. Oikeanlainen korkki on lähes mahdotonta haistamalla erottaa korkista joka oikeasti on pilannut viinin. Korkkivikainen viini ei haisekaan korkille, vaan enemmänkin märille sanomalehdille tai tunkkaiselle kellarille. Korkki ei siis kerro sinulle viinistä muuta kuin viinin tuotemerkin, sen vuosikerran sekä sen onko viini säilötty korkilla oikein.

Myytti: ravintolaviini on aina ylihintaista

Esimerkiksi Yhdysvalloissa monissa ravintoloissa viinin hinta on hinnoiteltu korkeaksi, jotta se tasapainottaisi ruuasta saatua heikkoa katetta ravintolalle. Keski-Euroopassa viinin hinta on kohtuullisempi ja hyvälaatuista viiniä saa ravintoloista virkistysjuomien hintaan. Yksinkertaistaen voisi sanoa että kallis viini ei ole aina automaattisesti hyvää ja edullisempi viini ei ole aina välttämättä pahaa.

Myytti: ranskalaiset keksivät kuohuviinin

Myytin mukaan ranskalainen munkki Dom Perignon keksi kuinka valmistaa kuplivaa viiniä vahingossa käymisprosessin muodostettua viiniin kuplia. Todellisuudessa kuohuviinin valmistamisen tekniikka keksittiin Englannissa jo 19 vuotta ennen munkki Perignonia. Englannissa kuohuviini keksittiin vahingossa syntyneenä inspiraationa lasinpuhalluksen tekniikan kautta. Ranskalainen munkki puolestaan kehitti kuohuviinin valmistustekniikan tunnetumpaan muotoonsa, ja loi perinteiset samppanjan elementit sekä valmistusmetodit. Dom Perignon kehitti muun muassa samppanjan valmistuksessa käytetyn eri viininrypälelajikkeiden yhdistämisen ja kuohuviinipullon korkin sekä metallisuojuksen muodostaman säilömismenetelmän jota käytämme yhä tänäkin päivänä.

Myytti: tipaton kuukausi puhdistaa maksan

Moni suomalainen vietti tammikuun vapaata alkoholista. The Independent-lehden äskettäin julkaiseman jutun mukaan tipaton tammikuu on lääketieteellisesti kuitenkin melko turhaa. Lehden haastattelema lääkäri kertoo että tipaton kuukausi saattaa herättää sen mielikuvan, että maksaa voi kohdella huonosti pelastamalla sen sitten yhdellä alkoholittomalla kuukaudella. Näin ei todellisuudessa ole, ja tipatonta kuukautta parempi vaihtoehto on olla säännöllisesti muutama päivä viikossa juomatta alkoholia.

Myytti: tarvitset viinikellarin viinin säilytykseen

Kaikki viini ei parane ikääntyessään, etkä tarvitse viinikellaria pitääksesi viinin säilytettynä oikein. Mikä tahansa komero tai tila jossa lämpötila ei pääse suuresti vaihtelemaan ja jonne valo ei pääse, toimii erinomaisesti viinin säilyttämiseen. Muista pitää viinisi aina makuuasennossa viinitelineessä tai viinilaatikossa.

Myytti: punaviinin ihanteellinen tarjoilulämpotila on huoneen lämpötila

Tämä neuvo ei ollut vielä myytti 1800-luvun alussa jolloin perinne tarjota viiniä huoneenlämpöisenä sai alkunsa. Tuon ajan normaali huonelämpötila oli noin 17 astetta, kun taas nykyään keskimääräinen huonelämpötila on noin 21 astetta. Tämän päivän huonelämpötila onkin hieman liian lämmin lämpötila punviinille, sillä viinin makuvivahteet eivät pääse oikeuksiinsa viinin ollessa liian lämmintä. Laita viini siis pieneksi hetkeksi jääkaappiin viilentymään, mutta ei missään nimessä kylmenemään.

Myytti: viini paranee vanhetessaan

Suurin osa tänä päivänä myytävistä viineistä tulee kuluttaa vuoden sisällä pullon ostamisesta. Punaviinit kestävät paremmin, jopa neljä vuotta, mutta valko- ja roseeviinit tulisi juoda vuoden, tai korkeintaan kahden vuoden sisällä. Pieni osa viineistä kuitenkin paranee ikääntyessään. Nämä viinit ovat yleensä harvinaisempia, pientilojen tuottamia vuosikertaviinejä joita valmistetaan myyntiin vain pieniä eriä. Ikääntyessään paranevat viinit ovat punaviinejä tai jälkiruokaviinejä.

Myytti: viini pitää tuntea osatakseen nauttia siitä

Samalla tavalla kuin kykenet maistamaan hyvän ruuan, kykenet maistamaan myös hyvän viinin. Itseään voi sivistää viinitietoudella, mutta se ei ole välttämätöntä viinien makuvivahteista nauttimiseen. Maistele viinejä ja opettele tunnistamaan omat suosikkiviinisi, jotta osaat tilata niitä myös ravintolassa.

Lähde: Huffington post: Top 10 Wine Myths That Won't Die

Riika Nykänen/MTV3