45min: ADHD-lääkitys yleistynyt räjähdysmäisesti

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n lääkehoidot ovat tuplaantuneet sen jälkeen kun Suomeen laadittiin ensimmäinen ADHD:n Käypä hoito –suositus vuonna 2007.

Kelan mukaan tällä hetkellä jo noin 15 000 lasta saa vammaistukea mielenterveyshäiriöiden vuoksi. 

Psyykelääkityistä lapsista suurimmalla osalla on todettu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD. Vuonna 2007 ADHD:n lääkehoidolla oli runsaat 6000 lasta, tänä vuonna vastaava luku oli syyskuun lopussa 14 000.

Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan ADHD- dignooseja on erityisen runsaasti alemmissa sosiaaliluokissa. Tarkkaavuushäiriöiden havaittiin kasaantuneen heikosti koulutettujen vanhempien tai yksinhuoltajien luotsaamiin vähävaraisiin perheisiin kuntien tai valtion tukemiin vuokra-asuntoihin.

Tarasti: Hoitosuositukset läpivalaistava

Vaalirahoitukseen pelisäännöt luonut Lauri Tarasti esittää lääkäreiden työtä ohjaavien kansallisten hoitosuositusten perusteellista läpivalaisua.

Vuonna 2010 ministerin arvolla palkitun Tarastin mukaan yhteiskunnassa on oltava täsmällistä tietoa hoitosuosituksia laativien asiantuntijoidenja lääketeollisuuden välisen taloudellisen yhteistyön vaikutuksista suositusten sisältöön, lääkkeiden määräämiskäytäntöihin ja käyttömääriin. 

– Suosituksia noudattavilla lääkäreillä, päättäjillä ja potilailla pitää olla aito mahdollisuus arvioida annettujen ohjeiden luotettavuus. Kun ollaan läheisessä yhteistyössä lääkkeitä valmistavien yritysten kanssa, niin helposti suositellaan hoitoa silloinkin, kun lääkkeellä ei varmuudella tiedetä olevan sellaista vaikutusta kuin ajatellaan, toteaa Tarasti MTV:n 45 minuuttia –ohjelmalle.

Tarastin mukaan vastuu selvityksen tekemisestä kuuluu lääkäreiden omalle edunvalvontajärjestölle.

– Se on luontevinta, koska Lääkäriliiton tehtävänä on valvoa lääkärikunnan etua. Siellä ongelman osat tunnetaan parhaiten.

ADHD-perheiden sosioekonomista asemaa kuvanneen brittitutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä tässä kuussa.

Tutkimus löytyy täältä

Sidonnaisuusilmoitukset puutteellisia

Lääketieteen etiikan dosentti Ritva Halila Helsingin yliopistosta toivoo Tarastin tavoin, että avoimuus sidonnaisuuksien suhteen lisääntysi. Sidonnaisuudet kyllä ilmoitetaan, mutta ilmoitukset ovat Halilan mukaan ylimalkaisia ja puutteellisia.

– Olen usein niitä lukenut suuren hämmennyksen vallassa. Summista ei mainita mitään, vaikka se jos mikä olisi merkittävää tietoa. On aivan eri asia johtaa lääketutkimusta tai kuulua lääkefirman johtoryhmään, kuin käydä kongressissa kuuntelemassa muiden puheita yrityksen maksamana, sanoo Halila.

Dosentti Ritva Halila muistuttaa, että hoitosuositukset ovat lääketeollisuudelle markkinapaikka ja jakeluväylä.

– Hoitosuosittelijoihin satsataan, koska he ovat vahvoja mielipidevaikuttajia. Lääketeollisuus on bisnestä ihan kuten mikä muu kauppa tahansa. Isot taloudelliset edut suosittelijoiden sitouttamisessa ovat kyseessä, ei sitä muuten tehtäisi.

Lääkäriliitto ei lämpene

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen ei innostu Tarastin ehdotuksesta. Ihalaisen mukaan selvitystyö ei istu Lääkäriliiton rooliin.

– Käypä hoito -suositukset ovat Duodecimin vastuulla. Se on oikea organisaatio selvittämään sidonnaisuuksien heijastumat lääkkeiden käyttöön, sanoo Ihalainen.

Lääketeollisuuden on vuodesta 2015 eteenpäin eroteltava kirjanpidostaan lääkäreille maksetut korvaukset ja ilmoitettava ne avoimeen tarkasteluun. Tätä menettelyä Suomen Lääkäriliitto tukee.

– Täsmällisten euromäärien valossa sidonnaisuuksien vaikutuksiakin on helpompi arvioida. Senhän voi tehdä kuka vain, toteaa Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen.


ADHD-perheiden sosioekonomista asemaa kuvanneen tutkimuksen tulokset julkaistiin  Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä.


Lue myös:

    Uusimmat