45 minuuttia: Venäjä kerää uhritarinoita Suomesta

MTV:n 45 minuuttia -ohjelman mukaan Venäjän ulkoministeriö on valjastanut oman organisaationsa keräämään venäläisvähemmistön uhrikokemuksia Suomesta. Venäjän ulkoministeriön alainen ulkovenäläisten koordinaationeuvosto hyödyntää Suomessa toimivia, suomalaisen yhteiskunnan rahoittamia venäläisten maahanmuuttajajärjestöjä uhrikokemusten keräämisessä. Epävirallisen ja rekisteröimättömän neuvoston kanssa yhteistyötä tekevien maahanmuuttajajärjestöjen internetsivuilla ohjataan venäläisvähemmistöä suoraan keskusteluyhteyteen Venäjän presidentin kanssa.

Aleksanteri-instituutin tukija Hanna Smith pitää suurvallan rakentamaa tiedonkeruumenetelmää hämmentävänä.

– Se, että Venäjän valtio kerää rekisteriä ulkovenäläisistä henkilöistä ja heidän kokemuksistaan on harmaata aluetta. Tällaista politiikkaa ei Suomen valtio tai muutkaan länsivaltiot harrasta. Menettely ei tue integroitumista uuteen asuinmaahan, se tekee sen entistäkin vaikeammaksi, jopa mahdottomaksi, sanoo Smith.

Puhdasta kansalaispalvelua

Koordinaationeuvoston lähipiirissä toimivan liikemies ja aktiivisen vähemmistövaikuttaja Kyösti Kozlov kiistää, että kyse olisi maahanmuuttajajärjestöjen kytkemisestä osaksi Venäjän valtion propagandakoneistoa. Kozlovin mukaan presidentti Vladimir Putinin suora linja on puhdasta kansalaispalvelua.

– Tämä on upea juttu. Venäjällä on avauduttu ja annettu kansalaisille mahdollisuus kertoa miten he voivat, myhäilee Kozlov.

– Minusta on hienoa, että kynnys Venäjän presidentille on näin matala. Vastauksen voi vaikka kehystää ja laittaa seinälle.

Suomessa toimii tällä hetkellä reilut sata erilaista venäläisten perustamaa maahanmuuttajayhdistystä. Pääosa niistä saa rahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä sisäasiainministeriöltä.

Paitsi venäläisvähemmistön uhritarinoiden kerääjinä, Venäjä hyödyntää maahanmuuttajajärjestöjen johtohenkilöitä myös kokemusten välittäjinä erilaisissa tilaisuuksissa Venäjällä. Järjestöaktiivien tiedetään muun muassa vierailleen Venäjällä arvostelemassa suomalaista yhteiskuntaa venäläisille.

Uhritarinat vahvistavat Venäjää

Tutkija Hanna Smithin mukaan Putinin suora linja kytkeytyy osaksi Venäjän koventunutta ulkopoliittista doktriinia, Se itseoikeuttaa suurvallan suojelemaan kansalaisiaan myös vieraan valtion alueella, äärimmäisessä tilanteessa jopa sotilaallisesti.

– Uhrikokemuksia tarvitaan, jotta suurvalta voi näyttää vahvuuttaan. Venäjän valtio näyttäytyy siitä vahvempana, mitä kykenevämpi se on suojelemaan kansalaisiaan jopa oman maansa rajojen ulkopuolella, sanoo Smith.

Uhrien avulla tapahtuva valtiollinen imagonkohotuskampanja ei ole mahdollinen ilman uhrikokemuksia. Ulkovenäläisten koordinaationeuvostoa ja sen alla toimivia maahanmuuttajajärjestöjä tarvitaan poimimaan kokemuksia suojelun tarpeesta.

– Tarina on joko olemassa tai sitten se luodaan. On oltava ongelma, jotta päästään esiintymään ratkaisijan roolissa. Kerätään siis uhreja eli kokemuksia väärinkäytöksistä tai vääryyksistä, joita on koettu. Keinoja on monia, esimerkiksi juuri tällainen kirjeenvaihtoyhteys presidentin kanssa, selvittää tutkija Hanna Smith.

Leimaa Suomen rasistiseksi

Ulkovenäläisten uhrikokemukset leimaavat suomalaisia. Ne tuottavat kuvaa venäläisvastaisesta ja rasistisesta kansasta. Suomen asema sivistyneenä oikeusvaltiona on kyseenalaistettu venäläisissä tiedotusvälineissä jopa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin suulla.

– Venäläisessä ajattelussa venäläiset ovat aina altavastaajia, kun he lähtevät oman maansa rajojen ulkopuolelle. Epätasa-arvon kokemus on herkässä ja uhrikokemuksia siitä syystä helppo lietsoa näkyviin, tietää Smith.

Venäjällä riittää suojeltavaa, ulkovenäläisiä on eri puolilla maailmaa tällä hetkellä arviolta kymmenisen miljoonaa, Suomessa asuu noin 60 000 venäjänkielistä maahanmuuttajaa, Heistä etnisiä venäläisiä on arvioiden mukaan noin puolet.

Venäjä on madaltanut suojeluun perustuvan valtiollisen imagonkohotuskampanjansa vuoksi jopa kansalaisuuden määritelmää. Kansalaisuus on argumentoitu siten, että Venäjän valtio on valmiudessa auttamaan mahdollisimman monia.

– Ulkovenäläisiä asuttavien valtioiden pitäisi ottaa Venäjän toimet vakavasti ja pyrkiä kaikin tavoin ennaltaehkäisemään uhrikokemuksia ja siten mahdollisia konflikteja, neuvoo Smith.

– Parasta ennaltaehkäisyä on pitää niin hyvää huolta venäläisvähemmistöstä, ettei uhrikokemuksia ja tarvetta niiden kertomiseen synny. Venäjän valtion roolia on pyrittävä heikentämään tällä tavalla. Yhteistyötä voi aina tehdä, mutta sitä, että Venäjä sanelisi sääntöjä, sitä ei pitäisi sallia.

Neuvostopropagandan perinnettä

Suomessa asuvien venäläisten uhrikokemuksia on kuljetettu Venäjän mediaan jo pitkään. Venäläisen journalisimin asiantuntija näkee ilmiössä merkkejä neuvostopropagandan perinteestä. Vaikka internet onkin vahvistanut asemaansa, pääosa venäläisistä katsoo vielä uutisensa valtion omistamilta televisiokanavilta.

– Kyllä toimittajat ymmärtävät, että he astuvat propaganda käyttöön jos ottavat vastaan työpaikan valtiollisesta mediasta. He tekevät propagandaa, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että he itse olisivat samaa mieltä, tietää tutkija Svetlana Pasti Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksiköstä.

Pietarissa opiskellut Pasti tuntee hyvin venläisen mediakentän. Hän muistuttaa, että Venäjällä on myös riippumattomia toimittajia ja toimituksia.

– Propaganda on nimenomaan valtiollisessa mediassa työskentelevien toimittajien työtä. He tekevät sitä mitä heiltä tilataan ja mistä maksetaan. Eivät he kuitenkaan väitä, että heidän välittämänsä tieto olisi totuus.

Katso Tuula Malinin juttu (45 minuuttia 30.1.2013)