45 minuuttia: Krp:n ja Helsingin poliisilaitoksen rikostutkijoiden välit äärimmäisen kireät

Kaksi merkittävintä vakavan rikollisuuden torjuntayksikköä – keskusrikospoliisi ja Helsingin poliisilaitos – ovat poikkeuksellisen kovissa riidoissa. 45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan joidenkin krp:n ja Helsingin poliisin rikostutkijoiden keskinäiset välit ovat äärimmäisen tulehtuneet. Sekä krp:n että Helsingin laitoksen johto ovat asiasta tietoisia.

Kyse on ennen kaikkea vakavien rikosten tutkinnassa mukana olevista poliisimiehistä. Kireä tilanne on heijastunut myös päivittäistyöhön ja tullut ilmi muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa arvioissa. Helsingin poliisi on kyseenalaistanut useasti krp:n julkisuuteen antamia tietoja ja lukuja järjestäytyneen rikollisuuden laajuudesta ja uhkakuvista.

Tulehtuneet välit ovat yhä perua taannoin Helsingin huumepoliiseihin kohdistuneesta rikostutkinnasta ja sitä seuranneista oikeudenkäynneistä.

"Emme anna liioiteltua kuvaa"

Krp on säännöllisin väliajoin viestinyt, että järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan ja kasvu vain jatkuu. Viimeksi lokakuussa krp lausui myös mahdollisten jengisotien uhasta.

45 minuuttia -ohjelma pyysi ltä tuoreimman tilannekuva-arvion järjestäytyneestä rikollisuudesta. Krp:n mukaan järjestäytyneissä rikollisryhmissä on tällä hetkellä yli 1200 henkilöä. Heistä 1020 on krp:n mukaan ryhmien ydinjoukkoa. Rikollisryhmiä toimii krp:n mukaan 82. Kasvu on yli kymmenkertainen 2000-luvun alkuun verrattuna.

Keskusrikospoliisin kansainvälisen osaston päällikön Sanna Palon mukaan krp kerää tietonsa monista lähteistä ja runsaan 1200 henkilön henkilöluvulle ja ryhmille ovat perusteet ja tiedustelunäyttöä.

– Siinä on rikostiedustelutietoa taustalla eli poliisin tietoon on tullut sellaisia seikkoja, jotka antavat meille aiheen olla sitä mieltä, että henkilö on rikollisryhmän jäsen, sanoi rikosylitarkastaja Palo 45 minuuttia -ohjelman haastattelussa. Palo itse on tehnyt väitöskirjan järjestäytyneestä rikollisuudesta.

– Kevein perustein sitä luokittelua (yli 1200/82) ei tehdä. Mutta siinä ei ole vielä todisteluaineistoa, joka taas on tuomioistuinvaiheessa edellytyksenä.

Krp:llä ei Palon mukaan ole siis välttämättä edes tiedossa, kuinka moni rikollisryhmän jäseniksi luokitelluista yli 1200 henkilöstä on esimerkiksi tuomittu rikoksesta.

– Ei. Eikä tämä tähtää ollenkaan sellaiseen tämä meidän luokittelu vaan ainoastaan siihen, että meillä on tilannekuva, jonka täytyy aina olla vähän laajempi kuin se jäävuoren huippu, joka aikanaan ajautuu tuomioistuinvaiheeseen, syytetoimenpiteisiin ja tuomioon asti, Palo sanoi.

Palo kuitenkin kiisti, että krp antaisi liioitellun kuvan järjestäytyneestä rikollisuudesta.

– Missään nimessä ei anneta. Nämä luvut ovat meitä itseämme, poliisia varten, jotta pystymme pysymään kärryillä, mitä tässä maassa tapahtuu järjestäytyneessä rikollisuudessa.

"Ei vastaa käsitystä mikä meillä on Helsingissä"

Krp kerää järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaan tietoja myös kyselyllä paikallispoliiseilta. Krp:n lukuja ja johtopäätöksiä on hämmästelty toisessa suuressa vakavan rikollisuuden torjuntayksikössä, Helsingin poliisilaitoksella. Poliisikomentaja Jukka Riikosen mielestä kansalaisille ei saa antaa katteetonta turvattomuuden tunnetta.

– Minun mielestäni on tärkeätä, että se kuva mikä niistä annetaan erityisesti julkisuuteen niin siinä kannetaan vastuuta siitä, millainen turvallisuuden tunne tässä maassa pidetään yllä ja siinä on oltava tarkkana, ettei anneta väärää kuvaa siitä mitä esimerkiksi Helsingin kaupungissa tapahtuu.

– En näe sitä sellaisena ongelmana, että toimintaympäristö olisi radikaalisti muuttunut vaan vastaamme vakavan rikollisuuden torjuntaan aivan samalla tavalla kuin aiemminkin, Riikonen sanoi 45 minuuttia -ohjelman haastattelussa.

Helsingin poliisin paljastavan rikostorjuntayksikön päällikkö, rikosylikomisario Jari Aarnio totesi ohjelmassa, että termi "järjestäytynyt rikollisuus" antaa kuvan, että tällaiset henkilöt syyllistyvät poikkeuksellisen koviin rikoksiin joka päivä ja kauhean suunnitelmalliseen toimintaan.

– Se ei pidä paikkansa, Aarnio sanoi

Kyse on Aarnion mukaan enemmänkin kymmenistä kuin sadoista nimistä ja suuri osa tällaisista luokitelluista henkilöistä syyllistyy tavallisempiin rikoksiin.

Keskusrikospoliisin antaman tiedon mukaan 1200:sta rikollisryhmiin luokitellusta vain runsaat 500 henkilöä on esimerkiksi tänä vuonna joutunut rikosilmoituksen kohteeksi eli on epäiltynä rikoksesta.

Aarniolta kysyttiin myös, liioitteleeko krp järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Aina ne tiedot, mitkä annetaan julkisuuteen, eivät vastaa sitä käsitystä mikä meillä on täällä Helsingissä, Aarnio sanoi.

Jengisotaa ei näköpiirissä

Aarnion mukaan kovaan rikollisuuteen tulee tietenkin suhtautua vakavasti.

– Me teemme sitä arjessa joka päivä läpi koko organisaation. Eli kaikki tällaiset kovat rikoksentekijät ovat Helsingissä täydessä valvonnassa koko ajan. Sen takia meille on aika vierasta ajatella, että yhtäkkiä täällä syttyisi jokin jengisota ja me ei sitä tiedettäisi täällä Helsingissä, Aarnio viittasi krp:n lausuntoihin mahdollisen jengisodan uhasta.

Esimerkiksi viime vuonna poliisi luokitteli rikosilmoitusvaiheessa 546 juttua järjestäytyneen rikollisuuden jutuiksi. Lähinnä kyse oli huume-, väkivalta- ja talousrikosepäilyistä. Tuomioistuimista on tänä vuonna saatu vain viisi sellaista päätöstä, joissa rangaistuksen koventamisperusteena on ollut järjestäytyneenä ryhmänä tehty rikos.

– Eiköhän toi ole sitten hyvä esimerkki siitä kuinka sekaisin tämä asia on. Eli että rukseja pistetään ruutuun ja sitten tuomioistuin kuitenkin vain murto-osan katsoo sellaiseksi, että on kysymys järjestäytyneestä rikollisuudesta, Aarnio totesi.

Keskusrikospoliisin mukaan kyse on näyttöongelmasta.

– Se johtuu varmasti siitä järjestäytyneen rikollisuuden perusluonteesta, johon ensimmäisenä sääntönä kuuluu että pidetään suu kiinni asioista joista tiedetään, Tällainen voimakas väkivalta ja sen uhkaan perustuva hiljaisuuden kuri, perusteli rikosylitarkastaja Sanna Palo tuomioistuinten harvoja ratkaisuja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden työntymisestä Suomeen sekä krp että Helsinki ovat aika lailla yhtä mieltä. Esimerkkinä on tammikuussa 2011 tehty koruliikkeen ryöstö Helsingin Malmilla. 45 minuuttia ohjelman tietojen mukaan koruryöstösaalis oli Suomen kaikkien aikojen suurin: kaksi ja puoli miljoonaa euroa - saalis on yhä kateissa.

– Merkittävin muutos on se että meillä on kansainvälisiä rikoksentekijöitä enemmän kuin ennen, Aarnio totesi 45 minuuttia -ohjelmassa.

Katso Pekka Lehtisen juttu (45 minuuttia 28.11.2012)

Lue myös:

    Uusimmat