4 pahetta, jotka voivatkin olla hyväksi terveydellesi

Kaikki ruoka- ja juomapaheet eivät teekään kunnolle huonoa, varsinkaan silloin tällöin syötyinä. Unohda turha nipotus, vaikka kohtuuton mässäily ei kenenkään linjoille sovikaan!

Pienet nautinnot arjen keskellä ovat täysin sallittuja ja jopa suositeltavia. Liiallinen kiristely ja tiukkailu vähentävät hyvää oloa ja jaksamista.

Nautiskele suklaasta

Pala tai pari tummaa suklaata päivässä tekee hyvää. Ongelmana on vain houkutus napsia makeisia suositeltavan määrän yli. Suuremman kasan mutustelu kun kumoaa herkun terveysvaikutukset sisältämällään rasva- ja sokeriannoksella.

Tumma suklaa ja kaakao saattavat auttaa alentamaan verenpainetta, vähentämään riskiä saada sydänkohtaus ja niillä on myös muita sydäntä ja verenkiertoa vahvistavia hyötyjä, osoittavat useat tutkimukset.

– Tumma suklaa sisältää flavonoideja, joiden uskotaan parantavan verisuonten joustavuutta. Tämä voi auttaa verenpaineen alentamisessa ja tehdä suonista vastustuskykyisempiä plakin kertymiselle, selittää New Yorkin yliopiston naisten sydänohjelman lääketieteellinen johtaja tohtori Nieca Goldberg.

Suklaan vaikutus alakuloon on myös tieteellisesti todistettu. Noin 30 grammaa suklaata päivässä kahden viikon ajan alensi ahdistuneiden koehenkilöiden stressihormonitasoja, kertoo myöhään viime vuonna julkistettu tutkimus. Tarkista ennen makeisostoksia, että suklaa sisältää vähintään 75 prosenttia kaakaota.

Rasvaa sen olla pitää

Vähärasvaisten tuotteiden sijaan kannattaa sittenkin luottaa niin sanottuun aitoon tavaraan. Normaalin määrän rasvaa sisältävät ruoat maistuvat paremmilta ja ovat myös terveellisiä tiettyyn rajaan asti.

Pyri siihen, että saat vähintään kymmenen prosenttia päivittäisestä rasva-annoksestasi tyydyttämättömistä rasvoista, esimerkiksi kasvisöljyistä, avokadoista ja pähkinöistä sekä siemenistä, kehottaa American Dietetic Associationin edustaja tohtori Keri Gans.

Nämä rasvat vähentävät riskiä saada sydänsairaus tai -kohtaus. Myös Omega-3-rasvahapot poistavat sydänsairauksien saamisen mahdollisuutta ja voivat osaltaan vähentää masennuksen, niveltulehduksen ja muiden sairauksien oireita. Hyödyllisiä rasvahappoja saa muun muassa kalasta, varsinkin lohesta ja tonnikalasta, sekä pellavansiemenistä ja saksanpähkinöistä.

– Kun syöt aterialla vähän rasvaa, tunnet olosi kylläisemmäksi, jolloin syöt vähemmän, lisää Gans.

Rasvan hyvää tekevistä vaikutuksista huolimatta vain 30 prosenttia päivittäisistä kaloreista saisi tulla rasvoista.

Kohtuudella kahvia

Kahvi ei ainoastaan aukaise silmiä aamutuimaan; juoma taistelee sydänsairauksia ja joitain syöpiä vastaan, ja lisäksi se voi jopa kuljettaa läpi tavallista rankempien ja pidempien kuntotreenien.

Hillitty kahvinjuonti keski-iässä on yhdistetty pienempään riskiin sairastua dementiaan tai Alzheimerin tautiin. Neljä vuosikymmentä kestäneen seurantatutkimuksen lopputuloksena vuonna 2009 selvisi, että jokainen lisäkuppi kahvia päivässä, myös kofeiiniton, pudottaa kakkostyypin diabeteksen puhkeamismahdollisuuksia seitsemällä prosentilla. Syy pudotukseen lienee juoman sisältämissä kemikaaleissa, jotka lisäävät elimistön insuliiniherkkyyttä ja kehon aineenvaihduntaa.

Parasta on kuitenkin pidättäytyä noin kahdessa kupissa per päivä. Suurempi annostus voi vaikuttaa haitallisesti unensaantiin.

Lasi alkoholia päivässä

Tutkijat eivät ole varmoja, mihin ihmeaine viinin vaikutukset perustuvat, mutta juotava tekee hyvää sydämen terveydelle. Sen antioksidantit saattavat lisätä verisuonten joustavuutta tai alkoholi voi parantaa hyvän kolesterolin tasoja.

Joka tapauksessa, kohtuu on avainasemassa: 140 gramman lasillinen edistää terveyttä. Suurempi annos puolestaan pahimmillaan nostaa verenpainetta ja kerää kiloja. Rankka juominen pahentaa myös naisten rintasyöpätilastoja.

Viinin voi korvata vaikkapa likööritujauksella tai oluella, vaikutukset ovat samat. Nosta siis malja terveelle elämälle!

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat