2.5.2004 Hyötytarhalle uusi elämä

Vanha heitteillä ollut hyötytarha herätetään henkiin ja siitä tehdään puutarhan muuhun tyylin sopiva, silmää viehättävä yksityiskohta. Tarvittavaa rytmiä hyötytarhaan saadaan kestopuukäytävillä, matalat pajuaidat puolestaan luovat kokonaisuuteen lempeää tunnelmaa. Tarkoitus on tehdä tilalle uusi, perheen vaatimukset täyttävä hyötytarha.

Hyötytarha on kooltaan 9 neliömetriä ja sen kunto on vuosien mittaan päässyt rapistumaan. Aikoinaan siitä saatiin omiksi tarpeiksi salaattia ja muita vihanneksia, mutta viime aikoina sen ainoat asukkaat ovat olleet pensasmustikat.

Käytävien teko

Hyötytarhan käytävät tehdään kestopuusta ja sijoitetaan säteittäisesti sisääntulosta kohden kasvihuoneen pitkää seinää. Tämän kokoisessa hyötytarhassa kaksi 95x28 kestopuu- tai lämpökäsiteltyä lautaa vierekkäin on käytävälle riittävä leveys.

Laudat kiinnitetään toisiinsa ruuvaamalla alapuolelle lyhyet apulaudat. Kahden laitimmaisen lautaparin niihin päihin, jotka tulevat keskelle jätetään ylimääräistä pituutta, jotta ne saadaan viistottua siististi keskimmäisen lautaparin viereen. Keskimmäisen lautaparin toiseen päähän tulevat sidelaudat jätetään pidemmiksi sillä tavalla, että niiden päät ulottuvat reilusti sivulautaparien alle: tähän ruuvataan sivulautojen päät.

Kun keskimmäinen lautapari on sijoitettu paikalleen, sivulaudat asetetaan oikeaan asentoonsa siten, että keskelle tulevat päädyt ovat ristissä keskimmäisen lautaparin päällä. Piirretään kumpaankin merkit sahausta varten, katkaistaan ja kiinnitetään noihin pidemmiksi jätettyihin sidelautojen päihin – ensin vain yhdellä ruuvilla, jotta asento saadaan vielä katsottua tarkasti ja korjattua ennen lopullista kiinnitystä.

Ruuvikiinnitys on hyvä sen takia, että hyötytarha elää ja muuttuu aikojen saatossa. Silloin näiden käytävien purkamisen on oltava helppoa ja nopeaa.

Pajuaita

Hyötytarhan rajaaminen on olennaisen tärkeää. Aita pitää kasvualustan paikallaan, helpottaa hoitotöitä ja terävöittää kokonaisuutta. Aidaksi valitaan materiaali, joka sopii yhteen muiden puutarhassa olevien elementtien kanssa. Pajuaita lienee yksi viehättävimmistä vaihtoehdoista. Matala pajuaita on myös oivallinen pienemmän alueen rajaamiseen. Se on olemukseltaan ilmava ja rustiikki ja keveytensä vuoksi vaivaton käsitellä.

Mustikat

Jotta pensasmustikka voi hyvin ja tuottaa satoa, se istutetaan happamaan maahan, jonka pH-arvo on alle 5,5. Parhaiten se viihtyy muheva multaisessa metsän reunassa. Jos se istutetaan tavalliseen maahan maanparannukseksi lisätään ensin runsaasti kalkitsematonta turvetta.

Varpumustikoille varataan 40-50 sentin kasvutila, kun taas puolikorkea pensasmustikka tarvitsee halkaisijaltaan 80-100 senttiä olevan tilan. Koska mustikalla on hyvin lähellä maanpintaa kasvava, pienialainen juuristo huolehditaan siitä, ettei se pääse kuivahtamaan. Mustikka hyötyykin kuorikatteesta, sillä se säilyttää kosteuden hyvin. Kuorikate kannattaa levittää tyvelle heti istuttamisen jälkeen.

Mustikkapensaita leikataan hyvin varovasti ja lannoitetaan ainoastaan kalsiumivapailla lannoitteilla; alppiruusuille tarkoitettu lannoite käy erinomaisesti.

Yrtit hyötytarhassa

Tuottaakseen kunnon satoa yrtit tarvitsevat pääsääntöisesti lämpöä sekä auringolle avoimen, suojaisan paikan. Valoisuudella on suuri merkitys, sillä jo puolivarjo heikentää sadon määrää ja laatua; tosin jotkut lajit kuten persilja, rakuuna, tilli, liperi, piparminttu ja kirveli viihtyvät hyvin puolivarjoisassakin kasvupaikassa.

Yrttitarhan ilmettä voidaan korostaa myös muutamilla vähän varjostavilla, puuvartisilla kasveilla, kuten vartetuilla marjapensailla ja Ballerina-omenapuilla.

Ennen istutuksia huolehditaan siitä, että kasvualusta on yrteille parhaiten soveltuva, vain kohtuullisesti lannoitettu kevyt hieta- tai hiekkamultamaa. Myös kosteilla turvemailla menestyy jokunen laji, mutta jäykät savimaat eivät yrttien kasvattamiseen sovi. Savimailla kasvualusta onkin kohotettava reilusti.

Vinkkejä yrttien viihtymiseen:

· Yrttitarhalle valitaan aurinkoinen ja suojaisa kasvupaikka.
· Vältetään liikaa typpilannoitusta.
· Kaikki rikkakasvit huolehditaan alueelta pois.
· Kylvetyt siemenet kannattaa suojata verkolla, jotta linnut eivät pääse herkuttelemaan kielletyillä siemenillä.
· Älä istuta esikasvatettuja taimia liian tiheään vaan jätä runsaasti kasvuvaraa.
· Suojaa arat lajit hallaa ja pakkasta vastaan.
· Kate estää kosteuden haihtumisen ja tukahduttaa rikkaruohot, jolloin kasvatusaika lyhenee. Leikattu ruoho on katteena hyvä. Se tulisi levittää taimien väliin vasta sitten, kun ne ovat kasvaneet riittävän isoiksi, eikä kate pääse tukahduttamaan niitä.
· Kaikki yrttien siemenet ja taimet tulee pitää hyvin kasteltuina, etenkin kuivilla säillä.
· Pikkutaimet latvotaan, jotta niiden latvukset tuuheutuvat.
· Rikkakasvit pidetään kurissa säännöllisellä haraamisella ja kitkemisellä.
· Talvisuojaus on monille tarpeen ja jotkut, kuten laventeli ja rosmariini kannetaan avomaalta sisälle talvehtimishuoneeseen. Runsas ja maukas sato vaatii jatkuvaa hoitoa.

Yrtit

Ryytisalvia (Salvia officinalis) on monivuotinen sinikukkainen puolipensas, jonka lehtiä käytetään mausteena ja lääkinnässä. Avomaalla sen kasvupaikan tulisi olla suojaisa ja lämmin aurinkoinen tai puolivarjoinen alue, jossa kasvualusta on syvämultainen, suhteellisen kuiva ja kalkkipitoinen. Talvisuojaaminen kannattaa, muuten talvesta selviytyminen on epävarmaa.

Monivuotinen iisoppi (Hyssopus officinalis), talvehtii Etelä-Suomessa yleensä hyvin, kun sille valitaan aurinkoinen ja melko kuiva kasvupaikka. Lannoituksen suhteen se on melko vatimaton. Iisoppi sopii kauniin kukintonsa vuoksi myös perennapenkkiin ja sitä käytetäänkin mauste- ja lääkinnällisten ominaisuuksien lisäksi myös koristekasvina.

Mäkimeirami eli oregano (Origanium vulgare) on monivuotinen mausteyrtti, joka kasvaa noin puoli metriä korkeaksi pensaaksi. Mäkimeirami viihtyy parhaiten lämpimällä, aurinkoisella, kuivahkolla ja kalkkipitoisella kasvupaikalla. Mäkimeirami on talvehtinut joinain vuosina jopa Lapissa saakka.

Timjami (Thymus vulgaris), eli tarha-ajuruoho on matala monivuotinen, itsestään kylväytyvä maustekasvi. Se viihtyy melko kuivalla aurinkoisella ja vähäravinteisella kasvupaikalla, joka on myös kalkkipitoinen. Taimet istutetaan avomaalle 20 sentin etäisyyksiin hallojen mentyä. Kun maa on routaantunut suojataan kasvusto katteilla, jotta talvehtiminen varmistetaan.

Monivuotisen venäläisen rakuunan (Artemisia) aromi on toisen viljelymuodon, ranskalaisen rakuunan aromia kitkerämpää. Rakuuna viihtyy normaalin kosteassa maassa aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Maaperän tulisi olla ilmava, kalkkipitoinen ja ravinteikas.

Maissi on reheväkasvuinen ja kokeilun arvoinen. Maissi kannattaa taimikasvattaa, jotta sato ehtii valmistua. Maissi on vaatimaton maan suhteen, mutta tarvitsee sitäkin enemmän lannoitteita. Keväällä annetaan seoslannoitetta tai syksyllä karjanlantaa. Lämpimien jaksojen aikana taimia kastellaan ja haratessa varotaan vahingoittamasta lähellä maanpintaa kasvaa juuristoa.

Keijunmekon (Rhodochiton atrosanquineus) istutus

Keijunmekko on köynnös, joka vaatii aurinkoa ja lämpöä kehittyäkseen kunnolla. Se istutetaan hyvin ojitettuun puutarhamaahan ja versot tuetaan kasvamaan säleikköä tai sitä vastaavaa pitkin.

Viisikit (Pentas lanceolata)

Hyötytarhaan laitetaan polkujen päihin sitrusruukut, joita koristamaan istutetaan viisikit. Viisikki on kuuman ja paahteisen paikan kasvi, jolla saadaan korkeutta ja väriä taustalla sijaitsevaa kasvihuonetta vasten. Se on yksivuotinen kasvi mutta se saadaan kukkimaan uudestaan kun kukintansa lopettanut terttu leikataan pois. Kastelun kanssa on oltava tunnollinen.

Hyötytarhan kustannukset:

8 x pajuaidat yht. 60 e
käytävien puutavara n. 50 e
3 x ruukut yht. n. 120 e
kasvit n. yht. 160 e
mullan hinta vaihtelee tarjousten mukaan
Kaikki yhteensä: 390 e

Pajuaitaa voi olla vaikea löytää kaupoista, mutta ainakin Marjamäen pajutila Kangasalla myy kaikkea pajusta, myös tilauksesta. Yhteystidot: www.paju.fi

Tämä sisältö on esitetty tv:ssä 2.5.2004. Huom. mainitut hinnat ja yhteystiedot ovat esitysajankohdan mukaisia.

Lue myös:

    Uusimmat