18.6. Villan kahvipaikat herätettiin henkiin

Vuonna 1905 everstiluutnantti A. de Pont rakennutti Lohjanjärven rannalle Villa Sjövikin kesänviettopaikaksi perheelleen. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin sen osti Bolten suku, joka rakensi huvilan uudelleen vuonna 1928. Silloin talo sai nykyisen muotonsa.

Tontin eri puolilla oli tuohon aikaan viisi erityistä kahvipaikkaa, jotka kukin oli nimetty: "Strandterassen" oli tietysti rannalla, samoin "Nokka", joka on tontin uloin kärki järven suuntaan. Ylempänä rinteessä on "Bergsalongen" sekä "Kappeli". Huvilan etupuolella , nimensä mukaisesti aurinkoisimmalla paikalla sijaitsee "Solbacken".

Vuosikymmenien saatossa paikat ovat pikkuhiljaa kadonneet ja niiden jälkiä joutuu maastosta etsimään tosissaan. Ilman vanhaa karttaa, johon nimet on merkitty joitain ei ehkä ollenkaan löytäisi. Nyt ne kunnostetaan alkuperäistä ajatusta muistaen. Tehtävää helpottaa se, että monia vanhoja puutarhakalusteita on säilynyt varsin hyvässä kunnossa. Niitä käytetään tietysti mahdollisuuksien mukaan, mutta kyllä uuttakin tullaan käyttämään – toki vanhaa kunnioittavassa hengessä.

Kappeli on paikka rauhoittua

Työt aloitetaan Kappelista, koska siihen tehdään suuritöisin ehostus: luonnonkivistä tehdyn tukimuurin ympäröimälle pohjalle sijoitetaan liuskekiviä ja poistetaan sieltä isokokoinen, mätä kanto. Kivien alle pannaan tasoitukseksi kerros soraa, jonka korko tarkastetaan huolellisesti maapohjan epätasaisuuden takia.

Takaosaan asetetaan pystytolppiin kiinnitetty ritilä, jonka taustana on rauhallinen järvimaisema. Ritilän eteen tulee pilari, jonka päälle asetetaan katseenvangitsijaksi romanttinen pöytäkynttelikkö. Kun kestopuusta valmistettu ritilä on ehtinyt kuivua ja tuulettua jonkin aikaa, se maalataan valkoiseksi. Köynnökset erottuvat silloin kauniimmin.

Penkkejä tänne tulee enintään yksi ja kasvejakin vain niukalti, koska paikan ympäristö on sammalineen ja kivineen ihastuttavassa luonnontilassa.

Kasveiksi valitaan pari valkokukkaisia ryhmäruusua (Aspirin). Niitä kuulee usein pidettävän vaikeasti hoidettavina, mutta kyllä ne saa menestymään hyvin oikeilla keinoilla. Pohjamaan pitää olla kalkittu ja heti istutuksen yhteydessä on annettava ruusulannoitetta. Erityisen tärkeää on istutettaessa sijoittaa vahvennuskohta 20 cm mullan alle. Kovin savisella maalla ryhmäruusut istutetaan kohopenkkiin ja lisätään maahan soraa.

Ruusut ovat syväjuurisia, joten kasteltaessa on pidettävä huoli siitä, että vesi todella painuu syvälle maahan eikä jää vain pintaan. Heti istutettaessa onkin hyvä laittaa kuopan pohjalle reilusti vettä.

Muita kasveja ovat lamoherukka ja muutama orvokki. Köynnöksiksi valitaan sopivia kärhöjä.

Nokka - haaveellinen katse järvelle

Nokkaan haluttiin myös sijoittaa penkki mahdollisia haaveilutuokioita varten. Sillä istuvalle antaa iltaisin valoa tunnelmallinen lyhty.

Bergsalongen saa itämaisen ilmeen

Käyräksi kasvanut mänty inspiroi suunnittelemaan hiukan ylempänä sijaitsevaan Bergsalongeniin itämaisen tunnelman. Sen luomisessa auttavat Buddha-patsas sekä pelkistetyt ruukut ja istutukset. Männyn tyvelle istutettu säleikkövilliviini tuo kasvaessaan kokonaisuuteen syvyyttä. Tyynyt sammalpeitteellä kutsuvat levähtämään teekupposen kera.

Istutuksiin käytetään ruukkuja ja kasveiksi valitaan kirjavalehtistä murattia, lumihiutaletta, pari puksipuuta (Buxus sempervirens) ja säleikkövilliviiniä.

Puksipuuta käytetään Euroopassa yleisesti reunuskasvina. Suurin osa muotoon leikatuista pensaista on puksipuuta. Ikävä kyllä se ei ole Suomessa kovinkaan talvenkestävä – vain muutamassa harvassa paikassa, kaikkein eteläisimmässä Suomessa se on saatu ajoittain talvehtimaan avomaalla.

Patsaalle laitetaan sammalalusta, joka toistaa kauniisti alueen yleistä ilmettä. On muistettava, että sammalen kerääminen metsästä ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan maanomistajalta on pyydettävä lupa! Kulumisen hidastamiseksi sammalpeitteelle asetellaan askelkiviksi liuskekiviä, joita voi myöhemmin lisätä sopiviksi katsomiinsa paikkoihin.

Solbacken kylpee auringossa ja kesän väreissä

Solbacken eli aurinkomäki saa nimensä veroisesti värityksenä keltaisesta ja oranssista. Vanhat puutarhakalusteet kunnostetaan ja asetellaan paikalle maaston sallimalla tavalla. Tunnelmaa vahvistavat puuhun ripustettavat, keltaiset lyhdyt.

Ohjelmassa nähtyjen tuotteiden hintoja ja hankintapaikkoja:

  • Nokka:
  • Lyhty (Kodin Ykkönen) 21,50 €
  • Sipulikynttilä (Kodin Ykkönen) 2,50 €
  • Stranden:
  • Picnickori (Kodin Ykkönen) 37,90 €
  • Kappeli:
  • Pylväs (Piha Center) 75,00 €
  • Kyntelikkö (Stockmann) 49,90 €
  • Lasilyhdyt (Ikea) 2 kpl n. 12,00 €
  • Bergsalongen:
  • Penkki (Indiska) 54,90 €
  • Mukit (Indiska) 4 kpl n. 20,00 €
  • Lyhty (Indiska) 21,90 €
  • Kukkaruukut (Indiska) 2 kpl 19,80 €
  • Tyynyliina (Indiska) n. 10,00 €
  • Buddhapatsas (Kodin Ykkönen) 24,90 €
  • Tyynyt (Kodin Ykkönen) 4 kpl 51,60 €
  • Solbacken:
  • Tyynyt (Ikea) 2 kpl 23,90 €
  • Sinkkilaatikko (Stockmann) 9,90 €
  • Kynttilät (Ikea) pkt / 1,95 €
  • Kori (Indiska) 15,90 €
  • Lyhdyt (Kodin Ykkönen) 2 kpl 25,90 €
  • Kastelukannu (Kodin Ykkönen) 18,90 €
  • Lasit (Kodin Ykkönen) 4 kpl 10,00 €
  • Kasvit yht. n. 110 €
  • Kaikki yhteensä 618,35 €

(Pioni 18.6.2006)

Lue myös:

    Uusimmat