Presidentti Sauli Niinistö vaatii suorempaa keskustelua EU:n turvatakuista. Lissabonin sopimus velvoittaa muut EU-maat auttamaan, jos jokin jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Silti artiklan tulkinta on Niinistön mukaan jäänyt epäselväksi. EU:n suomalaisen esikuntapäällikön mukaan Euroopan tilanne on muuttunut niin, että avunantokysymykseen voidaan nyt alkaa vaatia selkeämpää vastausta.
EU:n avunanto-artikla on jäänyt lähinnä paperitiikeriksi, koska kukaan ei ole selvittänyt, mitä se käytännössä tarkoittaa. Presidentti Sauli Niinistö haluaa siihen muutoksen.
– Tarvitaan jonkinlainen yhteinen ymmärrys siitä, mitä se artikla todella tarkoittaa. Sehän on varsin hyvä muotoilu, se on jopa velvoittavampi kuin Naton viides artikla. Mutta mitä teemme kauniilla lauseella, jos kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa, Niinistö napautti puheessaan Euroopan parlamenttien ulko- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajille.
Niinistö kuvaili kysyneensä tätä useilta valtionpäämiehiltä. Montaakaan vastausta ei ole tullut.
Kyseessä oleva Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 kuuluu näin:
"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin."
Toteutettu vain Ranskan terrori-iskujen tutkinnassa
Muotoilu vaikuttaa selvältä, mutta käytännössä sitä on toteutettu vain Ranskan terrori-iskujen tutkinnan yhteydessä. Varsinaisten sotatoimien kannalta sitä ei ole puitu lainkaan. Onko kyse siis sotilaallisesta avusta, taloustuesta, ruoka-avusta vain pelkistä puheista?
Niinistö peräänkuulutti muutenkin Euroopalle selkeämpää yhteistä otetta turvallisuuspolitiikkaan.
– Hyvä uutinen on se, että vihdoin Eurooppa on heräämässä tähän tilanteeseen. Koin pitkään olevani aika yksin vaatimassa vahvempaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa Euroopalle, Niinistö totesi.
Niinistön puheen kuulijoissa Helsingin Kalastajatorpalla oli paljon Euroopan puolustusyhteistyön kermaa, eikä vetoomus jäänyt huomaamatta.
