Analyysi: Keskuspankkien ennusteista kaatuu saavillinen kylmää vettä vaalipuheiden päälle – kitulias kasvu lisää painetta leikkauksille

Kaikki puolueet sanovat vaalipuheissaan, että Suomen talouden ongelmia korjataan enemmän tai vähemmän talouskasvulla. Erityisesti vasemmistopuolueet puhuvat ennemmin kasvun luomisesta kuin ikävistä leikkauksista. 

Talousennusteet kaatavat kuitenkin kylmää vettä näiden puheiden päälle. Suomen Pankki ennustaa tuoreessa katsauksessaan, että vuonna 2024 Suomen talous kasvaa vain 0,9 prosenttia ja vuonna 2025 kasvu olisi 1,5 prosentin luokkaa.

Näillä luvuilla ei miljardien vajetta julkisessa taloudessa paikata. Jos julkista taloutta halutaan korjata, on pakko leikata ja nostaa veroja. Muutosten on oltava suuria, jos miljardivaikutuksia aidosti tavoitellaan.

Aikanaan hallitusneuvotteluissa olevilla puolueilla on kova urakka sopia siitä, minkälaisella kompromissiratkaisulla taloutta sopeutetaan. Toivoa sopii, etteivät äänestäjät koe silloin itseään petetyiksi.

Hyvää tuoreissa ennusteluvuissa on se, että ne näyttävät kasvua eli taantuman aika jää lyhyeksi. Verotuloja ei ole kuitenkaan tulossa valtiolle hirveästi lisää nykytasoon nähden.

Euroalue on kokonaisuudessaan samassa jamassa. Euroopan keskuspankki EKP arvioi torstaina, että tänä vuonna euroalueen kasvu on prosentin luokkaa ja tulevina kahtena vuotena noin 1,6 prosentin luokkaa.

Suomessa kasvu voi siis olla vaimeampaa kuin euroalueella keskimäärin.

Poliitikot unohtavat nyt muuten vaalipuheissaan myös sen, että eduskunnan vaikutuskyky talouden kehitykseen on kovin rajallinen.

Toki onnistuneilla työllisyystoimilla ja veroratkaisuilla on vaikutuksensa, mutta globaalin talouden merkitys on silti ratkaiseva. Jos yleinen taloustilanne on hyvä, suomalaisten yritysten menestymismahdollisuudet paranevat ja päinvastoin.

Inflaatio laskee ensi vuodeksi

Talouskasvuun vaikuttavat osaltaan myös työllisyysaste, inflaation kehitys, palkankorotusten taso sekä korkojen kehitys.

Suomen Pankki ennustaa inflaation tasoittuvan tavoiteltuun kahden prosentin tasoon ensi vuonna ja EKP uskoo näin tapahtuvan euroalueella viimeistään 2025.

Inflaation helpottaminen puolestaan johtaa siihen, että EKP voi jossain vaiheessa höllentää ohjauskoron kiristämistä.

EKP todennäköisesti nostaa vielä kevään ja kesän aikana ohjauskorkoa, jos markkinoilla ei tule vastaan ikäviä yllätyksiä.

Näin myös asuntolainojen ja yritysten tarvitsemien lainojen hinta noussee edelleen, jotta hintojen nousua saadaan tasattua kysyntää hillitsemällä.

EKP aloitti korkojen nostamisen viime heinäkuussa ja täydelle teholla rahapolitiikan kiristämisen pitäisi näkyä vuoden kuluttua ensimmäisestä koronnostosta.

Pankkikriisi olisi myrkkyä

Tällä viikolla maailmalla on pelätty uutta pankkikriisiä, kun yhdysvaltalaisen Silicon Valley Bankin kaatumisen jälkeen sveitsiläisen Credit Suisse -pankin maksukyvystä heräsi epäilyksiä.

Sveitsin keskuspankki kertoi lainoittavansa Credit Suissea jopa noin 50 miljardin euron edestä, mikä riitti hetkeksi markkinoille.

Tänään Credit Suissen osakekurssi on kuitenkin taas ollut kovassa laskussa eilisen nousupäivän jälkeen. Tätä kirjoitettaessa perjantaina alkuiltapäivästä alas on tultu yli kahdeksan prosenttia.

Markkinoiden yleistunnelma on nyt niin epävarman hermostunut, että uudet huonot uutiset olisivat myrkkyä finanssijärjestelmälle ja koko talouskehitykselle.

Huonoja uutisia ei kuitenkaan pitäisi pankkisektorilta hirveästi kantautua, sillä ainakin EKP vakuuttaa euroalueen pankkien maksukyvyn olevan hyvä, eikä huolia yleisellä tasolla pitäisi olla. Stressitestejä on tehty ja vuodesta 2008 sekä Lehman Brothersista on kuulemma opittu.

Pankkijärjestelmän varmuudella on suuri vaikutus talouskasvun toteutumiseen.

– Maaliskuun puolivälissä eräiden yhdysvaltalaisten pankkien kaatuminen osin korkojen nopean nousun seurauksena lisäsi voimakkaasti epävarmuutta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Lisääntynyt epävarmuus voi heikentää kasvua euroalueella ja Suomessa. Ennakoitua heikompi talouskehitys johtaisi myös työllisyyden heikkenemiseen, Suomen Pankin ennusteessa todetaan.

Finanssivalvonta on tällä viikolla korostanut, että suomalaisten pankkien kunto on hyvä.